Tänään aamulenkiltä tultuani päästin Vilman tietenkin vapaaksi pihassa ja hää juos heti moikkaamaan äitiä joka jutteli naapureitten kaa. Outoa kyllä, Vilma ei haukkunu/murissu tms kertaakaan, yleensä ku se meinaa syödä kaikki vieraat. No, en tietenkään voinut uskoa näkemääni ja laitoin koiran hihnaan ja kävelin toiselle puolelle pihaa, jossa aivan orapihlaja-aitamme toisella puolella haravoi toinen naapuri. Käveltiinpä siitä ohi eikä Vilma sanonut taaskaan mitään. Ehkä se lupaus irtiolemisesta 2 vuotiaaksi mennessä toteutuukin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti